Siiderillä on yhtä pitkä historia kuin oluella. Aitoi siideri valmistetaan yleensä omenoista. Sen tuoksusta ja mausta voi päätellä valmistusmenetelmän ja -alueen kuin viineistä ikään.Siideri voi olla kuplatonta eli still. Se voi olla suodattamatonta ja sameaa eli cloudy tai kirkasta ja kuplivaa eli sparkling. Aidoissa siidereissä tuoksuvat omena, hunaja, tammi ja jopa talli. Myös päärynöistä tehdään siideriä, esimerkiksi Irlannissa. Sitä kutsutaan perryksi.
Nykyistä aitoa siideriä muistuttava juoma on kotoisin Espanjan eteläosista, tarkemmin maureilta. He keksivät puristaa mehun erityisen sokeripitoisista omenoistaan oliiviöljypuristimilla. Tosin jo egyptiläisten tiedetään valmistaneen omenoista käytettyä juomaa. Pohjois-Espanjassa siideriä valmistetaan edelleen perinteisin menetelmin. Espanjasta nykyisen kaltaisen siiderin valmistustaito siirtyi Normandiaan ja Bretangneen. Ranskan länsiosista siiderinvalmistustaito rantautui Brittein saarille Irlantiin ja Englantiin, missä siiderillä on oma vankka asemansa oluen rinnalla.
Aito siideri valmistetaan omenoista. Valmistukseen tulee käyttää tiettyjä omenalajikkeita. Mitä vähemmän omenoita käsitellään, sitä aromikkaampaa juomaa syntyy. Tuoreena puristettu mehu tai tiiviste käytetään erityisen siiderihiivan avulla. Pienet paikalliset panimot saattavat käyttää villihiivoja. Silloin tuote ei kestä pitkää kuljetusta, mutta on paikan päällä nautittuna erityisen herkullista.Ensimmäisen käyttämisen aikana siideriin syntyy alkoholi. Siideri käytetään teräksisissä tankeissa tai puusammoissa. Kypsytys tapahtuu yleensä terästankeissa. Jos siideriin halutaan tammen aromi, se muodostuu tammitynnyrikypsytyksessä. Ranskalaiset valmistajat käyttävät siiderin toiseen kertaan pullossa. Käytettyyn mehuun lisätään sokeria ja kuohuviinihiivaa kuplien synnyttämiseksi. Vastaavaa englantilaista siideriä kutsutaan nimellä vintage.
Long drink eli lonkero, on alkoholipitoinen juomasekoitus, jota on valmistettu vuodesta 1952. Nykyään long drink valmistetaan jokseenkin samoin kuin virvoitusjuoma. Prosessiin kuuluu ylimääräisenä vaiheena alkoholin lisääminen. Tilavuusprosentiltaan alle 4,7 mutta yli 2,8 lonkeroiden alkoholi on tehty käymisteitse. Vahvemmat long drinkit 1950-luvun alkuperäisen reseptin tapaan tislatusta alkoholista. Myös miedot long drinkiton tehty ginisekoituksesta. Lonkeroita on nykyään useita eri makuja, mm. karpalo, mutta greippi on pysynyt suosituimpana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti